Lemmikkieläinten ostopäätös alkaa usein tunteesta. Pentu katsoo kuvassa kameraan, kissa kehrää sylissä, kani näyttää pehmeältä ja akvaario lupaa olohuoneeseen rauhaa. Sitten järki tulee perässä, jos tulee. Juuri siinä kohtaa kannattaa hidastaa. Lemmikki ei ole tuote, jonka voi palauttaa, kun väri ei sovi sohvaan tai arki osoittautuu yllättävän arkiseksi.
Hyvä päätös ei tarkoita kylmää suhtautumista eläimeen. Päinvastoin. Mitä paremmin hankintaa miettii etukäteen, sitä todennäköisemmin eläin saa kodin, jossa sen tarpeet ymmärretään myös silloin kun se sairastaa, sotkee, haukkuu, raapii, puree johtoa tai maksaa enemmän kuin Excelissä näytti. Tämä opas auttaa käymään läpi tärkeimmät kysymykset ennen lemmikin hankkimista.
Miksi haluat lemmikin juuri nyt?
Ensimmäinen kysymys on yksinkertainen ja vähän epämukava: miksi haluat lemmikin? Vastaukseksi ei riitä, että eläimet ovat ihania. Ne ovat. Se ei vielä kerro, sopiiko juuri tämä eläin juuri tähän elämäntilanteeseen.
Hyviä syitä voivat olla pitkäaikainen halu jakaa arkea eläimen kanssa, kiinnostus tiettyyn lajiin, valmius kouluttaa ja hoitaa sekä realistinen käsitys siitä, mitä eläin tarvitsee. Heikompia syitä ovat yksinäinen viikko, lapsen painostus, somevideo, ero, impulssi tai ajatus siitä, että lemmikki korjaa perheen ilmapiirin. Eläin ei ole parisuhdeterapeutti eikä lasten ruutuaikarajoitin. Ikävää, mutta totta.
Kysy itseltäsi myös, miltä arki näyttää vuoden päästä. Entä viiden vuoden? Koira voi elää 12 vuotta, kissa 15–20 vuotta, kilpikonna huomattavasti pidempään. Lemmikin elinkaari ei välitä siitä, vaihtuuko työpaikka, asunto, puoliso, harrastus tai budjetti.
Aika on tärkein resurssi
Raha on helppo laskea, vaikka moni aliarvioi senkin. Aikaa on vaikeampi hahmottaa. Lemmikki tarvitsee päivittäistä hoitoa, ruokintaa, siivousta, seuraa, koulutusta, liikuntaa, käsittelyyn totuttamista ja terveyden seurantaa. Eri lajit vaativat eri asioita, mutta yksikään ei ole täysin huoltovapaa. Ei edes se eläin, jonka myyjä sanoo olevan helppo aloittelijalle.
Koiran kanssa aika näkyy lenkeissä, koulutuksessa ja yksinolon harjoittelussa. Kissa tarvitsee aktivointia, hiekkalaatikon hoitoa, kynsien tarkistusta ja turvallisen ympäristön. Kani vaatii tilaa, heinää, lajitoverin tarpeen ymmärtämistä ja hampaiden seurantaa. Akvaario vaatii vesiarvojen mittaamista, suodattimen huoltoa ja kärsivällisyyttä. Jos hoito kuulostaa lyhyessä kuvauksessa jo työläältä, se ei muutu helpommaksi torstai-iltana kello 22.
Mieti arkipäivää, ei lomaviikon versiota itsestäsi. Kuka vie koiran ulos sateessa? Kuka siivoaa oksennuksen? Kuka ajaa eläinlääkäriin, jos eläin oireilee kesken työpäivän? Jos vastaus on epämääräinen, päätöstä ei ole vielä tehty kunnolla.
Kustannukset: hankintahinta on vasta alku
Lemmikin ostohinta on usein pienin osa kokonaiskuluista. Halpa hankinta voi muuttua kalliiksi, jos eläin sairastaa, tarvitsee erityisruokavaliota tai sen taustat ovat epäselvät. Kallis rotueläinkään ei takaa ongelmatonta terveyttä. Hintalappu ei ole rokotustodistus.
Budjettiin kannattaa laskea ainakin:
- ruoka ja herkut
- tarvikkeet, pedin, kupit, hihnat, kuljetuslaatikot ja lelut
- rokotukset ja terveystarkastukset
- loishäädöt ja punkkisuoja
- vakuutus tai oma hoitokassavara
- kastraatio tai sterilointi, jos tarpeen
- hammashoito
- trimmaus tai turkinhoitovälineet
- hoitopaikka lomien ajaksi
- koulutuskurssit tai käytösneuvonta
- yllättävät eläinlääkärikulut
Yllättävä eläinlääkärilasku voi olla satoja tai tuhansia euroja. Siksi vakuutus tai erillinen puskurirahasto kannattaa miettiä ennen hankintaa. Jos talous on jo valmiiksi tiukka, lemmikki ei tee siitä joustavampaa. Se tekee siitä söpömmän ja kalliimman.
Asuminen ja ympäristö
Asunto vaikuttaa siihen, millainen eläin sopii kotiin. Koiran koko ei yksin ratkaise. Pieni terrieri voi tarvita enemmän aktivointia kuin rauhallinen iso koira. Kissa voi sopeutua kerrostaloon hyvin, jos sillä on kiipeilypaikkoja, raapimisalustoja ja virikkeitä. Kani ei kuulu pieneen häkkiin koristeeksi. Lintujen, matelijoiden ja akvaarioeläinten kohdalla tila, lämpötila, valo ja ilmanvaihto ovat osa eläimen perustarpeita.
Vuokra-asunnossa pitää tarkistaa vuokrasopimus ja taloyhtiön käytännöt. Jos lemmikki on sallittu, vastuu vahingoista on silti omistajalla. Raavitut karmit, hajut ja naapurien häiriöt eivät katoa sillä, että eläin oli omasta mielestä kiltti.
Mieti myös ympäristöä kodin ulkopuolella. Onko koiralle turvallisia ulkoilureittejä? Onko lähistöllä eläinlääkäri? Pystyykö kissalle rakentamaan turvallisen parvekkeen? Miten eläin kuljetetaan tarvittaessa hoitoon? Arki koostuu näistä pienistä järjestelyistä. Juuri niistä, jotka unohtuvat silloin kun katsotaan pentukuvaa.
Lajin ja rodun valinta
Laji tulee valita tarpeiden, ei ulkonäön perusteella. Rotu tai lajikuvaus kertoo suuntaa, mutta yksilö vaihtelee. Silti taustatieto on tärkeää. Työkoirarotu ei muutu sohvaperunaksi, koska omistaja toivoo niin. Pitkäkarvainen eläin tarvitsee turkinhoitoa. Lyhytkuonoinen rotu voi kärsiä hengitysongelmista. Saaliseläin ei välttämättä nauti jatkuvasta sylittelystä, vaikka se näyttäisi pehmolelulta.
Selvitä etukäteen:
- tyypillinen aktiivisuustaso
- sosiaalisuuden tarve
- koulutettavuus ja mahdolliset haasteet
- hoito ja turkinhoito
- yleiset sairaudet
- ravitsemustarpeet
- elinikä
- aikuisen eläimen koko ja käytös
Hyvä valinta tuntuu joskus vähemmän romanttiselta kuin ensimmäinen idea. Se on yleensä hyvä merkki. Kun päätös kestää faktat, sillä on paremmat mahdollisuudet kestää arki.
Kasvattaja, myyjä vai rescue?
Eläimen voi hankkia vastuulliselta kasvattajalta, kodinvaihtajana, eläinsuojeluyhdistykseltä tai muulta luotettavalta taholta. Jokaisessa vaihtoehdossa on hyviä ja huonoja puolia. Tärkeintä on läpinäkyvyys.
Viikottaiset lemmikinhoitovinkit sähköpostiisi
Ilmainen uutiskirje — ei roskapostia, voit peruuttaa milloin vain.
Vastuullinen kasvattaja kertoo vanhempien terveystutkimuksista, pentujen kasvuympäristöstä, rokotuksista, madotuksista, sirutuksesta ja sosiaalistamisesta. Hän kysyy myös ostajalta kysymyksiä. Jos myyjä ei ole lainkaan kiinnostunut siitä, mihin eläin menee, hälytyskello saa soida. Se ei ole epäkohteliasta, se on järkevää.
Rescue-eläimen kohdalla pitää selvittää historia niin pitkälle kuin mahdollista: terveystiedot, käytös, pelot, suhtautuminen lapsiin, toisiin eläimiin ja yksinoloon. Kaikkea ei aina tiedetä. Silloin tarvitaan valmiutta edetä hitaasti ja hankkia apua, jos ongelmia tulee.
Vältä kiirettä. Huijaukset, pentutehtailu ja epäselvät myyntitilanteet elävät juuri kiireestä ja säälistä. Jos eläin pitää maksaa heti, nähdä ei saa kunnolla, papereita ei ole tai tarina muuttuu, lähde pois. Kyllä, vaikka eläin olisi söpö. Erityisesti silloin.
Paperit ja terveystiedot
Ennen kauppaa tai adoptiota pitää nähdä dokumentit. Niihin kuuluvat kauppasopimus tai luovutussopimus, rokotustiedot, tunnistusmerkintä, eläinlääkärintodistus ja mahdolliset rekisteri- tai terveystutkimustiedot. Koirilla rotukohtaiset tutkimukset voivat koskea lonkkia, kyynäriä, polvia, silmiä, sydäntä tai perinnöllisiä sairauksia. Kissoilla taas esimerkiksi HCM-seulonnat, veriryhmät tai rotukohtaiset riskit voivat olla olennaisia.
Älä tyydy lauseeseen, että kaikki on kunnossa. Pyydä nähdä paperit. Jos et ymmärrä niitä, kysy eläinlääkäriltä tai rotuyhdistykseltä. Paperit eivät tee eläimestä automaattisesti tervettä, mutta niiden puute kertoo jotain myyjän toimintatavasta.
Kysy myös, mitä tapahtuu jos eläin sairastuu pian luovutuksen jälkeen. Onko sopimuksessa palautus-, hyvitys- tai tukikäytäntöä? Mihin myyjä sitoutuu? Hyvä sopimus ei ole epäluottamuslause. Se on aikuisen ihmisen tapa ehkäistä riitoja.
Perheen yhteinen päätös
Lemmikki vaikuttaa koko perheeseen, myös niihin jotka eivät sitä aktiivisesti halunneet. Lasten kanssa on sovittava realistisesti, mitä he voivat tehdä ja mitä aikuiset hoitavat. Lapsi voi auttaa ruokinnassa tai leikissä, mutta vastuu eläimestä on aina aikuisella. Aina. Ei silloin kun muistetaan, vaan myös silloin kun lapsi kasvaa, kyllästyy tai menee harrastuksiin.
Jos perheessä on allergioita, asia pitää selvittää ennen hankintaa. Lyhyt vierailu eläimen luona ei välttämättä riitä. Allergiaoireet voivat pahentua ajan kanssa. Myös puolison, lasten ja muiden samassa kodissa asuvien pelot tai vastahakoisuus on otettava vakavasti. Eläin ei ansaitse kotia, jossa sen olemassaolosta käydään jatkuvaa neuvottelua.
Loma, työ ja muutokset
Lemmikin hankintaa miettiessä kannattaa käydä läpi seuraava vuosi. Onko tiedossa muutto, vauva, työmatkoja, opiskelu, varusmiespalvelus, ulkomaille lähtö tai taloudellinen muutos? Muutos ei automaattisesti estä lemmikkiä, mutta se pitää huomioida.
Koiranpentua ei kannata ottaa juuri ennen kiireisintä työjaksoa. Kissan kotiuttaminen remontin keskelle on harvoin rentouttava kokemus. Herkkä rescue-koira voi tarvita kuukausia rauhaa, ei heti kesän sukulaiskiertuetta.
Suunnittele hoitorinki etukäteen. Kuka auttaa, jos sairastut? Mihin eläin menee lomalla? Onko hoitopaikka lajille sopiva? Voiko eläin matkustaa mukana? Näitä ei kannata ratkaista vasta lentokentän lähtöaamuna. Siinä vaiheessa draama on jo varattu.
Ensimmäisten viikkojen suunnitelma
Kun päätös on tehty, koti kannattaa valmistella ennen eläimen tuloa. Hanki perusvälineet, sovi ruokinta, valitse eläinlääkäri ja tee rauhallinen kotiutussuunnitelma. Ensimmäiset viikot eivät ole näyttämö vieraille ja kamerapuhelimille. Ne ovat aikaa, jolloin eläin oppii missä se on turvassa.
Koiranpennulle tarvitaan rutiinit ulkoiluun, lepäämiseen, yksinoloon ja käsittelyyn. Kissanpennulle tarvitaan hiekkalaatikkoja, raapimispaikkoja, piiloja ja turvallista leikkiä. Aikuiselle kodinvaihtajalle tarvitaan kärsivällisyyttä. Se ei välttämättä näytä todellista käytöstään ensimmäisenä päivänä, koska se yrittää selvitä muutoksesta.
Pidä ensimmäisten viikkojen tavoitteet pieninä: syöminen, nukkuminen, luottamus, rutiini ja turvallinen käsittely. Temput ehtivät myöhemmin.
Milloin päätöstä kannattaa lykätä?
Lemmikin hankintaa kannattaa lykätä, jos talous on epävarma, asuminen vaihtuu pian, perheessä on ratkaisematon allergiahuoli, arki on jatkuvaa poissaoloa tai kukaan ei oikeasti ehdi hoitaa eläintä. Päätöstä kannattaa lykätä myös, jos haluat juuri tietyn eläimen vain siksi, että se on nyt saatavilla.
Lykkääminen ei ole epäonnistuminen. Se on usein paras mahdollinen eläinsuojelupäätös. Eläin ei tiedä, että olit lähellä ostaa sen. Se tietää vasta sen, millaiseen kotiin se lopulta päätyy.
Yhteenveto
Lemmikkieläinten ostopäätös on parhaimmillaan yhdistelmä tunnetta ja kylmää laskemista. Tarvitset halun hoitaa eläintä, mutta myös rahaa, aikaa, tietoa ja varasuunnitelmia. Kun nämä ovat kunnossa, lemmikki voi olla valtavan hyvä osa arkea. Kun ne eivät ole, söpö alku voi muuttua stressiksi sekä ihmiselle että eläimelle.
Tee siis päätös hitaasti. Kysy vaikeat kysymykset ennen kuin eläin on sylissä. Hyvä koti ei synny siitä, että eläin halutaan kovasti. Se syntyy siitä, että sen tarpeisiin sitoudutaan myös silloin kun arki ei ole kuvauksellinen.
Tarvitsetko apua lemmikin hankinnan arviointiin? Soita LemmikkiGurun neuvontapuhelimeen 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.
