Ensimmäinen nosework-kilpailu näyttää ulospäin yksinkertaiselta. Koira käy etsimässä hajua, ohjaaja seuraa mukana ja lopuksi joko tulee löytö tai ei tule. Käytännössä laji on hienovaraisempi. Kisassa ei testata pelkästään sitä, tunnistaako koira hajun, vaan myös sitä, miten hyvin pari toimii vieraassa ympäristössä, paineessa ja pienissä virheissä.
Moni tekee saman mokan: kotitreeni kulkee hyvin, joten ilmoittautuminen tuntuu loogiselta seuraavalta askeleelta. Sitten kisapaikalla koira jumittaa ovea, ohjaaja höpöttää liikaa ja koko suoritus muuttuu hajuetsinnästä hermojenhallintaharjoitukseksi. Ei katastrofi, mutta turha yllätys.
Hyvä uutinen on se, että ensimmäiseen nosework-kisaan voi valmistautua fiksusti ilman mystiikkaa. Tarvitaan perusosaamista, kisamaisia harjoituksia ja sen hyväksymistä, että täydellistä kenraaliharjoitusta ei ole olemassa.
Mitä nosework-kisassa oikeasti testataan?
Nosework-kisassa koira etsii sille opetettua kohdehajua tai kohdehajuja erilaisissa ympäristöissä. Järjestäjän säännöistä riippuen mukana voi olla esimerkiksi laatikkoetsintää, sisätilaetsintää, ulkoalueita ja ajoneuvoja. Yksityiskohdat vaihtelevat, mutta perusidea pysyy samana: koiran pitää tehdä työ itse, ja ohjaajan tehtävä on lukea koiraa tarpeeksi hyvin ilmoittaakseen löydön oikeaan aikaan.
Käytännössä arvioinnissa näkyy ainakin tämä:
- lähteekö koira työskentelemään ilman turhaa houkuttelua
- pystyykö se keskittymään uudessa paikassa
- erottaako se kohdehajun häiriöistä
- uskaltaako ohjaaja luottaa koiraan
- pysyykö pari tehtävässä, vaikka startti olisi tahmea
Noseworkissa ei yleensä palkita näyttäviä liikkeitä vaan selkeää, hallittua työskentelyä. Siksi laji rankaisee erityisen tehokkaasti sellaista kiirettä, joka näyttää toiminnalta mutta on oikeasti vain hosumista.
Ennen ilmoittautumista varmista nämä perusvalmiudet
Ensimmäiseen kisaan ei tarvitse mennä mestaritasolla, mutta muutaman asian pitää olla oikeasti kunnossa. Jos ne eivät ole, kilpailu muuttuu helposti kalliiksi harjoitukseksi vieraassa hallissa.
Hyvä peruslista on tämä:
- koira tunnistaa opetetun hajun luotettavasti
- ilmaisutapa on ohjaajalle riittävän selkeä
- koira jaksaa etsiä ilman jatkuvaa apua
- työskentely onnistuu muuallakin kuin omassa treenihallissa
- ohjaaja osaa olla pilaamatta koiran työtä
Viimeinen kohta on tärkeämpi kuin moni haluaa myöntää. Noseworkissa ohjaaja voi pilata paljon ilman pahaa tarkoitusta. Pienikin vartalon suunta, pysähtyminen väärään kohtaan, toistuva kehuminen tai taluttimen kiristäminen voi viedä koiran pois hajulta. Jos huomaat treeneissäsi, että koira onnistuu parhaiten silloin kun pidät suun kiinni ja liikut normaalisti, se ei ole sattumaa.
Kilpailuun ei treenata vain hajua vaan koko tilannetta
Kotona tai tutulla treenikentällä onnistuminen kertoo vasta puolet. Kisatilanne on uusi paikka, uusi tuoksumaailma, vieraita ihmisiä, odottelua, ääniä ja usein ohjaajan omaa jännitystä. Koira huomaa sen kyllä.
Siksi kilpailua varten kannattaa harjoitella ainakin näitä:
Vieraat ympäristöt
Tee etsintöjä autokatoksessa, taloyhtiön pihassa, ystävän eteisessä, hallin käytävällä tai parkkipaikan laidassa. Mitä useammassa paikassa koira tekee työnsä rauhallisesti, sitä vähemmän kisaympäristö yllättää.
Starttirutiini
Luo yksinkertainen tapa aloittaa työ. Sama valjaiden laitto, sama odotus, sama vapautussana. Kun alku on tuttu, koiran on helpompi siirtyä tehtävään.
Odottelu
Kisapäivässä iso osa on odottamista. Harjoittele sitä, että koira lepää autossa, häkissä tai sivummalla ilman että kierrokset nousevat kattoon jo ennen suoritusta.
Ohjaajan hiljaisuus
Jos joudut koko ajan ohjaamaan, kyse ei ole enää noseworkista vaan jatkuvasta vihjesateesta. Treenaa suorituksia, joissa puhut mahdollisimman vähän ja keskityt vain havainnointiin.
Kisapäivän pakkauslista ei ole glamouria vaan vahinkojen ehkäisyä
Pakattavaa ei tarvitse olla auton takakontillista, mutta muutama asia helpottaa päivää kummasti:
- hyvin istuvat valjaat tai panta, joilla koira oikeasti työskentelee
- tavallinen hihna, ei mikään puoliksi solmussa oleva kompromissi
- vettä ja juomakuppi
- rauhallinen alusta tai häkki lepäämiseen
- palkka, jonka koira oikeasti haluaa juuri siinä tilanteessa
- kakkapussit, pyyhe ja tarvittaessa kurasuoja
- kisakirja, vahvistusviesti tai muut järjestäjän pyytämät paperit
Jos koira palkkautuu vain olohuoneessa toimivilla nameilla mutta ei jännittävässä hallissa, se kannattaa selvittää ennen kilpailua. Kisapaikalla kuivunut nappula ei yhtäkkiä muutu jackpotiksi vain siksi, että osallistumismaksu on maksettu.
Näin ensimmäinen kisapäivä yleensä etenee
Tarkka kulku riippuu tapahtumasta, mutta useimmiten päivä menee jotakuinkin näin: saavut paikalle, ilmoittaudut, odotat vuoroa, seuraat ohjeita, lämmität koiran kevyesti ja menet suoritukseen. Moni yllättyy siitä, miten paljon aikaa kuluu vuoroa odotellessa ja miten nopeasti itse suoritus on ohi.
Saavu paikalle ajoissa, mutta älä niin aikaisin, että koira ehtii ylivirittyä jo ennen ensimmäistä starttia. Kevyt ulkoilu ennen vuoroa riittää usein paremmin kuin puolen tunnin kiihtynyt palloralli parkkipaikalla.
Kun suoritus alkaa, pidä fokus tässä:
- päästä koira töihin
- seuraa sitä, älä omaa paniikkiasi
- anna koiralle tilaa ratkaista tehtävä
- tee ilmoitus vasta kun oikeasti tunnistat käytöksen
Jos suoritus ei lähde heti liikkeelle, älä ala väkisin säätää. Usein pieni hengähdys, uusi linja tai rauhallinen liike riittää paljon paremmin kuin se, että alat osoitella ilmamolekyylejä koiran nenän edessä.
Ohjaajan yleisimmät virheet ensimmäisessä kilpailussa
Ensikertalaisilla virheet ovat yleensä hyvin tuttuja. Sama toistuu lajista riippumatta, vain rekvisiitta vaihtuu.
Liikaa puhetta
"Etsi, etsi, missä se on, hyvä, tule tänne, kato tuonne." Kuulostaa aktiiviselta, mutta hajutyö kärsii. Koira ei tarvitse selostusta vaan työrauhan.
Viikottaiset lemmikinhoitovinkit sähköpostiisi
Ilmainen uutiskirje — ei roskapostia, voit peruuttaa milloin vain.
Liikaa apua
Ohjaaja alkaa ohjata koiraa sinne, minne itse arvelee hajun olevan. Silloin koira oppii nopeasti, että ihmistä kannattaa lukea enemmän kuin ympäristöä.
Liian nopea ilmoitus
Koira käy kiinnostumassa hajusta, mutta ei ole vielä oikeasti sitoutunut lähteelle. Ohjaaja hätiköi ilmoituksen ja suoritus valuu hukkaan. Ensimmäisessä kisassa rohkein teko on usein odottaa puoli sekuntia lisää.
Liian myöhäinen ilmoitus
Toinen ääripää on se, että ohjaaja kyllä näkee löydön, mutta ei uskalla sanoa mitään. Sitten koira ehtii irrota, lähteä pois ja koko tilanne muuttuu epäselväksi. Tätä varten tarvitaan treenipäiväkirjaa: opi, miltä juuri sinun koirasi todellinen löytö näyttää.
Väärä mielentila epäonnistumisen jälkeen
Yksi hutisuoritus ei tarkoita, että koko laji meni pilalle. Noseworkissa on täysin normaalia, että kaikki ei loksahda kerralla. Jos koira teki hyvää työtä mutta ilmoitus meni ohi, siinäkin on jo paljon käyttökelpoista tietoa.
Miten opit lukemaan koiraa paremmin?
Koiraa kannattaa opetella katsomaan kuin etsivää, ei kuin tottelevaisuusliikettä suorittavaa oppilasta. Pienet muutokset kertovat paljon:
- hengitys tihenee tai hidastuu hajun kohdalla
- liike jarruttaa äkisti
- pää tekee pienen korjauksen takaisin samaan kohtaan
- häntä muuttuu rytmiltään erilaiseksi
- koira alkaa työstää yhtä kohtaa järjestelmällisemmin kuin muuta aluetta
Paras tapa oppia tätä on videoida harjoituksia. Hidastettuna huomaat usein monta merkkiä, joita et nähnyt livenä lainkaan. Moni ohjaaja on videolta katsoessaan tajunnut, että koira oli oikeassa jo viisi sekuntia ennen kuin ihminen edes alkoi aavistaa mitään.
Milloin koira ei ole vielä valmis kilpailuun?
Kaikkia koiria ei tarvitse viedä kisaan nopeasti, eikä kaikkien tarvitse koskaan kisata. Laji voi olla erinomainen harrastus myös ilman kilpailunumeroa.
Kilpailua kannattaa siirtää, jos:
- koira kuormittuu vahvasti vieraista paikoista
- se ei irtoa etsimään ilman jatkuvaa rohkaisua
- ilmaisua ei pysty tunnistamaan luotettavasti
- häiriöt vievät työn toistuvasti kokonaan sivuraiteelle
- ohjaaja ei vielä tiedä, miltä oikea löytö näyttää
Tämä ei ole tuomio vaan säästövinkki. Kisaan kannattaa mennä silloin, kun siitä saa rakentavan kokemuksen eikä pelkkää dataa siitä, että homma oli vielä kesken. Keskeneräisyys kuuluu lajiin, mutta kaiken ei tarvitse tapahtua julkisesti kellon käydessä.
Palautuminen ratkaisee enemmän kuin yksi sijoitus
Ensimmäisen kilpailun jälkeen tärkeintä ei ole se, tuliko tulos vai ei. Tärkeämpää on se, millainen kokemus koiralle ja ohjaajalle jäi. Jos koira poistuu paikalta edelleen innokkaana ja ohjaajalla on selkeä käsitys siitä, mitä harjoitella seuraavaksi, päivä oli hyödyllinen.
Kirjaa ylös ainakin nämä:
- missä ympäristössä koira oli vahvimmillaan
- missä se jumittui tai kiihtyi
- miten palkka toimi
- oliko oma liikkuminen rauhallista vai kiireistä
- mikä oli ensimmäinen merkki oikeasta löydöstä
Näistä syntyy seuraavan treenijakson runko. Noseworkissa kehitys tulee yleensä siitä, että oppii säätämään arkea ja harjoittelua pienesti mutta johdonmukaisesti, ei siitä että metsästää yhtä täydellistä kisapäivää.
Viimeisten viikkojen treenisuunnitelma ennen starttia
Kisaan valmistautuminen kannattaa tehdä niin, ettei viimeinen viikko ole paniikkileiri. Jos koira osaa hajun jo hyvin, viime hetken valtava treenimäärä voi jopa huonontaa suoritusta. Koira väsyy, ohjaaja alkaa säätää ja yhtäkkiä varma ilmaisu tuntuu epävarmalta, koska sitä on hinkattu liikaa.
Kolme tai neljä viikkoa ennen kisaa harjoittele lyhyitä, onnistumiseen päättyviä etsintöjä vieraissa paikoissa. Tee osa harjoituksista helpoiksi, jotta koira säilyttää itseluottamuksen. Kaiken ei tarvitse olla vaikeaa. Itse asiassa jos jokainen harjoitus on koiralle palapeli, se oppii nopeasti että laji on raskas suoritus eikä hauska työ.
Kaksi viikkoa ennen kisaa lisää vähän kisamaisuutta. Pyydä joku muu tekemään piiloja, harjoittele odottelua ja käy läpi starttirutiinia. Tee myös muutama nollatreeni tai häiriötreeni vain, jos koira on siihen valmis. Jos koira on vielä epävarma, älä käytä viimeisiä päiviä sen hämmentämiseen.
Viimeisellä viikolla riittää usein pari kevyttä onnistumista ja lepoa. Koira ei opi uutta kilpailuvarmuutta torstai-iltana ennen lauantain starttia. Ohjaaja sen sijaan voi opetella hengittämään, pakkaamaan ajoissa ja olemaan avaamatta sääntökeskusteluja puoliltaöin.
Entä jos ensimmäinen kisa menee pieleen?
Tämä kannattaa päättää jo etukäteen: pieleen mennyt kisa ei ole koiran luonnetesti. Se on yksi suoritus yhdessä paikassa, yhden päivän vireessä. Koira voi epäonnistua, ohjaaja voi epäonnistua ja silti harrastus voi olla täysin oikealla polulla.
Jos suoritus hajoaa, mieti jälkikäteen rauhassa:
- oliko etsintä liian vaikea koiran nykyiseen tasoon nähden
- oliko ympäristö liian kuormittava
- oliko palkka riittävän hyvä
- ohjasitko liikaa vai liian vähän
- tunsitko koiran ilmaisun vai arvasitko
Hyvä ohjaaja ei selitä kaikkea koiran syyksi eikä myöskään ruoski itseään turhaan. Noseworkissa opitaan eniten juuri niistä tilanteista, joissa koira ei tee sitä mitä ihminen kuvitteli sen tekevän. Siinä lajissa on paljon nöyryyttävää pedagogiikkaa, mikä on tietysti elegantti tapa sanoa, että koira paljastaa ohjaajan aukot tehokkaasti.
Yhteenveto
Ensimmäinen nosework-kilpailu sujuu parhaiten, kun sitä ei romantisoi eikä dramatisoi liikaa. Koiran pitää osata haju, ohjaajan pitää osata lukea koiraa ja molempien pitää kestää uusi ympäristö ilman että koko paketti hajoaa odotushalliin.
Treenaa vieraita paikkoja, odottelua ja omaa hiljaisuutta vähintään yhtä paljon kuin itse hajua. Silloin ensimmäisestä kisasta tulee paljon todennäköisemmin hyvä kokemus kuin kaoottinen oppitunti siitä, miten äänekäs ihminen voi olla liinassa kulkevalle nenälle.
Tarvitsetko apua lemmikkisi kanssa? Soita LemmikkiGurun neuvontapuhelimeen 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.
