Kissan yliaktiivinen kilpirauhanen, eli hyperthyreoosi, on yksi tavallisimmista iäkkään kissan hormonisairauksista. Tyypillinen tarina menee näin: kissa syö hyvin, ehkä jopa ahmii, mutta laihtuu silti. Samalla se voi muuttua levottomaksi, äänekkääksi tai tavallista janoisemmaksi.
Koska oireet hiipivät usein vähitellen, omistaja voi ensin ajatella että kyse on vain vanhuudesta tai vähän erikoisesta vaiheesta. Aina ei ole. Jos vanha kissa muuttuu selvästi, syy kannattaa selvittää.
Mitkä oireet sopivat hyperthyreoosiin?
Kilpirauhashormonin liikatuotanto kiihdyttää aineenvaihduntaa. Siksi kissa näyttää usein siltä kuin kone kävisi liian kovilla kierroksilla.
Yleisiä oireita ovat:
- laihtuminen hyvästä tai lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta
- levottomuus, ääntely tai poikkeava aktiivisuus
- runsas juominen ja virtsaaminen
- oksentelu tai ajoittainen ripuli
- turkin laadun heikkeneminen
- nopea syke
- lihasmassan väheneminen
Kaikki oireet eivät tule samaan aikaan. Joskus omistaja huomaa vain sen, että kissa on yhtäkkiä kummallisen hoikka ja ärtyisä.
Mitä hoitamaton sairaus tekee?
Hyperthyreoosi ei ole vain pieni hormonihäiriö. Hoitamattomana se voi rasittaa sydäntä, nostaa verenpainetta, heikentää yleiskuntoa ja pahentaa muita sairauksia. Erityisen tärkeää on huomioida munuaiset, koska kilpirauhasen liikatoiminta voi peittää alleen munuaissairauden oireita tai muuttaa laboratoriotuloksia.
Siksi diagnoosi ei ole yleensä yhden numeron tuijottamista vaan kokonaisuuden arviointia.
Miten diagnoosi tehdään?
Perustutkimuksiin kuuluvat yleensä:
- yleistutkimus vastaanotolla
- verikokeet, erityisesti T4-arvo
- usein myös perusverenkuva ja elinarvot
- munuaisarvot ja elektrolyytit
- verenpaineen mittaus
- tarvittaessa sydämen lisäselvitykset
Monella kissalla diagnoosi löytyy melko suoraviivaisesti, mutta joskus tarvitaan uusintanäytteitä tai laajempaa hormonitutkimusta. Tämä johtuu siitä, että sairauden vaihe, samanaikaiset vaivat ja yksilölliset erot voivat sotkea kuvaa.
Mitä hoitovaihtoehtoja on?
Tässä asiassa vaihtoehtoja on onneksi useita. Paras ratkaisu riippuu kissan iästä, muista sairauksista, omistajan arjesta ja siitä, miten hyvin hoito saadaan käytännössä toteutettua.
1. Lääkehoito
Moni aloittaa lääkityksellä. Se vähentää kilpirauhashormonin tuotantoa ja helpottaa oireita usein melko nopeasti. Lääkettä voidaan antaa tablettina, joskus myös geelinä korvalehden iholle.
Lääkehoidon etuna on se, että sitä voidaan säätää ja vaikutusta seurata. Haittapuolena on se, että lääke pitää oikeasti saada kissaan säännöllisesti. Kaikki kissat eivät pidä tästä järjestelystä yhtä paljon kuin eläinlääkäri toivoisi.
2. Erikoisruokavalio
Joillekin kissoille voidaan käyttää jodirajoitteista erikoisruokaa. Tämä toimii vain, jos kissa syö sitä käytännössä yksinomaan. Jos samaan aikaan menee herkkuja, naapurin nappuloita tai muuta ruokaa, idea alkaa hajota nopeasti.
Viikottaiset lemmikinhoitovinkit sähköpostiisi
Ilmainen uutiskirje — ei roskapostia, voit peruuttaa milloin vain.
3. Radiojodihoito
Tämä on monessa tapauksessa erittäin tehokas hoito, koska se kohdistuu liikatoimintaan aiheuttavaan kudokseen. Hoito ei kuitenkaan ole kaikkialla helposti saatavilla, ja siihen liittyy käytännön järjestelyjä sekä kustannuksia.
4. Leikkaus
Kilpirauhasen poisto on mahdollinen, mutta nykyään sitä käytetään vähemmän kuin ennen, koska muut hoidot ovat usein käytännöllisempiä.
Miksi seuranta on tärkeää?
Hoito ei lopu siihen, että lääkitys aloitetaan. Arvoja pitää seurata, koska sekä liian korkea että liian matala hormonitaso aiheuttavat ongelmia. Samalla tarkkaillaan:
- painon muutosta
- ruokahalua
- juomista
- sykettä ja verenpainetta
- munuaisarvoja
Tämä on varsinkin alkuvaiheessa tärkeää. Jos kilpirauhasarvo saadaan alas, piilossa ollut munuaisongelma voi tulla näkyviin. Se ei tarkoita että hoito olisi virhe, vaan että kokonaisuus muuttuu rehellisemmäksi.
Milloin eläinlääkäriin kannattaa varata aika?
Varaa aika lähiaikoina, jos iäkäs kissa:
- laihtuu ilman selvää syytä
- syö enemmän mutta silti kuihtuu
- juo tavallista enemmän
- oksentelee toistuvasti
- on selvästi levottomampi tai äänekkäämpi kuin ennen
Päivystystaso nousee, jos yleiskunto romahtaa, hengitys muuttuu vaikeaksi, sydän hakkaa hyvin nopeasti tai kissa menee voimattomaksi.
Mitä voit tehdä kotona ennen tutkimuksia?
Kotona tärkeintä on hyvä seuranta.
- Punnitse kissa säännöllisesti, vaikka kerran viikossa.
- Kirjaa ruokahalu, juominen ja mahdollinen oksentelu.
- Ota lista käytössä olevista ruoista ja lääkkeistä mukaan vastaanotolle.
- Älä aloita omin päin lisäravinteita tai ihmisille tarkoitettuja valmisteita.
Painon ja käyttäytymisen muutokset unohtuvat yllättävän nopeasti, jos niitä ei kirjoita ylös. Muisti on tässä asiassa aika kehno mittari.
Yhteenveto
Kissan yliaktiivinen kilpirauhanen on yleinen ja hoidettavissa oleva sairaus, kun se tunnistetaan ajoissa. Tärkeimmät vihjeet ovat laihtuminen, hyvä tai kasvanut ruokahalu, levottomuus, runsas juominen ja iäkkään kissan muuttunut olemus.
Diagnoosi varmistetaan tutkimuksilla, ja hoito voidaan toteuttaa lääkityksellä, erikoisruokavaliolla, radiojodihoidolla tai joissakin tapauksissa leikkauksella. Olennaista on se, ettei muutosta selitetä automaattisesti vanhuudella. Jos vanha kissa alkaa käydä ylikierroksilla ja samalla sulaa käsiin, sitä ei pidä kuitata persoonallisuutena.
Tarvitsetko apua lemmikkisi kanssa? Soita LemmikkiGurun neuvontapuhelimeen 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.
