Maine Coon on suuri, näyttävä ja usein hyvin sosiaalinen kissa. Sen koko, turkki ja lempeä maine tekevät rodusta suositun, mutta terveyteen pitää suhtautua samalla vakavuudella kuin ulkonäköön suhtaudutaan ihastellen. Rotuun liittyy erityisesti sydänsairauksien, nivelten, lonkkien, painonhallinnan, hammasterveyden ja turkinhoidon kysymyksiä. Iso kissa ei ole vain tavallinen kissa suurennettuna. Se on myös suurempi logistiikkaprojekti eläinlääkärin pöydällä.
Hyvä omistaja seuraa painoa, liikkumista, hengitystä, ruokahalua, turkin kuntoa ja käytöksen muutoksia. Maine Coon voi olla rauhallinen luonteeltaan, joten kivun tai sairauden merkit voivat olla pieniä. Jos suuri kissa alkaa välttää hyppäämistä, nukkua enemmän tai ärtyä käsittelystä, kyse ei välttämättä ole arvokkuudesta. Se voi olla kipua.
HCM eli sydänlihaksen paksuuntuminen
Maine Cooneilla tunnetaan hypertrofinen kardiomyopatia eli HCM. Siinä sydänlihaksen seinämät paksuuntuvat, mikä voi heikentää sydämen toimintaa ja altistaa rytmihäiriöille, vajaatoiminnalle tai veritulpille. Osa kissoista on pitkään oireettomia. Siksi terveystutkimukset ovat tärkeitä, eivät vain oireiden odottaminen.
Oireita voivat olla hengästyminen, nopea hengitys levossa, väsymys, ruokahaluttomuus, pyörtyminen, takajalkojen äkillinen halvaus tai kipu veritulpan seurauksena. Nämä ovat kiireellisiä merkkejä. Lepohengitystiheyden seuranta kotona voi auttaa: jos kissa hengittää levossa jatkuvasti poikkeavan nopeasti, eläinlääkärin arvio on paikallaan.
Vastuullinen kasvattaja teettää sydäntutkimuksia ja kertoo tulokset avoimesti. Geenitesti voi olla osa kokonaisuutta, mutta se ei korvaa sydämen ultraäänitutkimusta. Biologia ei valitettavasti lue markkinointiesitteitä.
Nivelet, lonkat ja liikkuminen
Suuri koko kuormittaa niveliä. Maine Cooneilla voi esiintyä lonkkanivelen kasvuhäiriöitä, nivelrikkoa ja polvivaivoja. Kissa ei yleensä valita kivusta ääneen. Se muuttaa käytöstään: hyppää vähemmän, valitsee matalampia paikkoja, nukkuu enemmän, peseytyy huonommin, ärähtää nostettaessa tai liikkuu jäykästi.
Kodin voi tehdä nivelystävälliseksi. Lisää portaita tai tasoja suosikkipaikoille, käytä tukevia kiipeilypuita ja pidä hiekkalaatikon reuna sellaisena, että kissa pääsee sisään helposti. Liukkaat lattiat voivat vaikeuttaa ponnistamista. Painonhallinta on nivelten paras ystävä, vaikka se on kissan mielestä usein törkeä sopimusrikkomus.
Jos kissa ontuu, aristaa lonkkia tai muuttaa liikkumistaan, varaa aika eläinlääkäriin. Kivunhoito, painonhallinta, ympäristön muokkaus ja joskus kuvantaminen voivat parantaa elämänlaatua paljon.
Painonhallinta suurella kissalla
Maine Coon on luonnostaan iso, mutta iso ei tarkoita ylipainoista. Rodun koko voi hämätä omistajaa: “se on vain suurikokoinen” voi tarkoittaa myös sitä, että kylkiluut ovat kadonneet pehmusteteollisuuden alle. Kuntoluokka arvioidaan kylkiluista, vyötäröstä ja vatsalinjasta, ei pelkästä kiloluvusta.
Ruokamäärät pitää mitata. Vapaasti tarjolla oleva kuivaruoka toimii joillekin kissoille, mutta monelle se tarkoittaa tasaista painonnousua. Märkäruoka voi auttaa kylläisyydessä, koska siinä on enemmän vettä. Aktivointiruokinta, ruokapallot ja useat pienet ateriat voivat tukea painonhallintaa.
Nopea laihdutus on kissalle vaarallista, joten painonpudotus tehdään hallitusti. Jos kissa on selvästi ylipainoinen, eläinlääkärin tai ravitsemusosaajan suunnitelma on järkevämpi kuin “annetaan puolet vähemmän ja katsotaan”.
Turkki, takut ja iho
Maine Coonin puolipitkä turkki vaatii säännöllistä hoitoa. Takut syntyvät helposti kainaloihin, nivusiin, kaulurin alle, housukarvoihin ja hännän tyveen. Takku kiristää ihoa, kerää likaa ja voi aiheuttaa kipua. Pahasti takkuinen turkki ei ole vain esteettinen ongelma, vaikka se toki näyttääkin siltä kuin kissa olisi aloittanut oman huopatehtaan.
Harjaa kissa säännöllisesti ja opeta käsittelyyn rauhassa. Käytä sopivia välineitä: metallikampa, karsta tai pohjavillaharja turkin mukaan. Älä revi takkuja väkisin. Pienet takut voi avata varovasti, mutta tiukat ja ihoa lähellä olevat takut kannattaa leikkuuttaa ammattilaisella. Saksilla ihon vierestä leikkaaminen on vaarallista, koska kissan iho venyy ja piiloutuu turkin alle petollisen hyvin.
Hampaat ja suu
Maine Coonit voivat kärsiä hammaskivestä, ientulehduksesta ja hammassyöpymistä kuten muutkin kissat. Suun kipu jää helposti huomaamatta, koska moni kissa syö kivusta huolimatta. Oireita ovat paha haju, kuolaaminen, pureskelun toispuoleisuus, ruokahalun muutos, ikenien punoitus, verenvuoto tai se, että kissa pudottelee ruokaa.
Hampaiden harjaus on paras kotihoito, jos kissa sen hyväksyy. Aloita pienesti, palkitse ja käytä kissalle tarkoitettua tahnaa. Eläinlääkärin hammastarkastukset ja tarvittaessa nukutuksessa tehtävä hammashoito ovat tärkeitä. Hammaskipu tekee isostakin kissasta hiljaisen kärsijän, mikä ei ole tavoite.
Munuaiset, virtsatiet ja seniori-ikä
Seniori-Maine Coon tarvitsee säännöllisiä terveystarkastuksia. Munuaissairaus, kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes, nivelrikko ja verenpaineongelmat yleistyvät iän myötä. Verikokeet, virtsanäyte ja verenpaineen mittaus voivat paljastaa ongelmia ennen kuin oireet ovat selviä.
Seuraa juomista, virtsaamista, painoa ja ruokahalua. Lisääntynyt juominen tai virtsaaminen, laihtuminen, oksentelu, huono turkki tai väsymys vaativat tutkimuksia. Seniorikissan muutoksia ei kannata selittää vain iällä. Ikä ei ole diagnoosi, vaikka se onkin kätevä tekosyy monelle asialle.
Kasvattajan valinta ja terveystiedot
Viikottaiset lemmikinhoitovinkit sähköpostiisi
Ilmainen uutiskirje — ei roskapostia, voit peruuttaa milloin vain.
Jos olet hankkimassa Maine Coonia, kysy kasvattajalta terveystulokset. Vanhempien sydäntutkimukset, lonkka-arviot, geenitestit soveltuvin osin, sukutaulu ja pentujen eläinlääkärintarkastukset pitää saada nähtäväksi. Vastuullinen kasvattaja vastaa kysymyksiin rauhallisesti eikä suutu siitä, että ostaja on hereillä.
Vältä pentuja, joiden taustoista ei kerrota, luovutusikä on liian alhainen tai hinta on ainoa myyntivaltti. Halpa pentu voi tulla kalliiksi, jos terveys, sosiaalistaminen ja taustat ovat retuperällä.
Arjen tarkistuslista
Tarkista viikoittain turkki, iho, korvat, silmät, kynnet, paino ja liikkuminen. Katso hyppääkö kissa normaalisti, jaksaako se leikkiä, hengittääkö se levossa rauhallisesti ja peseytyykö se hyvin. Pidä kuljetuskoppa ja käsittely tuttuina, jotta eläinlääkärikäynti ei ole aina operaatio nimeltä Karvainen Nosturihanke.
Sovi eläinlääkärin kanssa terveystarkastusten rytmi. Nuorella terveellä kissalla vuosittainen tarkastus voi riittää, mutta seniorilla tai oireilevalla kissalla käyntejä tarvitaan useammin.
Liikunta ja virikkeet isolle kissalle
Maine Coon tarvitsee liikettä, mutta sen pitää olla nivelille järkevää. Tukeva kiipeilypuu, leveät tasot ja matalat väliporrastukset ovat parempia kuin hutera torni, joka huojuu jo katseesta. Iso kissa hyppää painavammin, joten kalusteiden pitää kestää. Jos kiipeilypuu näyttää siltä, että se on mitoitettu koristekanille, se ei todennäköisesti ole Maine Coonin kuntosali.
Leikki auttaa painonhallintaa ja lihaskuntoa. Lyhyet saalistusleikit, ruokapulmat ja namien etsiminen toimivat monelle. Vältä kuitenkin liian rajuja hyppyjä, jos kissalla on ontumaa, ylipainoa tai nivelkipua. Leikin jälkeen kissan pitäisi palautua normaalisti. Jos se läähättää, vetäytyy tai liikkuu jäykästi, kuormitus oli liikaa tai taustalla on selvitettävää.
Kuljetus ja eläinlääkärikäynnit
Suurelle kissalle tarvitaan riittävän iso ja tukeva kuljetuskoppa. Sen pitää kestää paino, avautua mielellään myös päältä ja olla sellainen, että kissaa ei tarvitse ravistaa ulos kuin viimeistä keksiä paketista. Totuta kissa koppaan pitämällä sitä kotona esillä, laittamalla sinne peitto ja palkitsemalla vapaaehtoisesta tutkimisesta.
Eläinlääkärikäynneillä paino kannattaa kirjata joka kerta. Pienikin vuosittainen nousu voi huomaamatta muuttua isoksi ongelmaksi. Kysy samalla sydämen kuuntelusta, suun tarkastuksesta, nivelten arviosta ja siitä, milloin verikokeet tai kuvantaminen ovat järkeviä. Rotukissan kanssa ennakointi on halvempaa kuin kriisinhallinta, mikä on ärsyttävää mutta totta.
Ruokinta kasvun aikana
Maine Coon kasvaa pitkään, usein hitaammin ja pidempään kuin moni pienempi kissarotu. Pentu tarvitsee laadukasta, kasvulle sopivaa ruokaa, mutta nopeaa lihomista ei pidä tavoitella. Iso koko ei synny kaatamalla kuppiin rajattomasti energiaa. Liian nopea painonnousu voi kuormittaa kehittyviä niveliä ja tehdä myöhemmästä painonhallinnasta vaikeampaa.
Seuraa kasvua eläinlääkärin ja kasvattajan ohjeiden mukaan. Pentu saa olla sopusuhtainen ja lihaksikas, ei pallomainen. Jos ruokahalu on valtava, käytä useampia pieniä aterioita ja aktivointiruokintaa. Jos pentu ei syö, laihtuu tai kasvu pysähtyy, asia pitää selvittää. Kasvava kissa ei saa kuihtua hiljaa komean turkin alle.
Kodin riskit isolle kissalle
Maine Coonin koko tekee joistakin tavallisista kissatarvikkeista huonoja. Hiekkalaatikon pitää olla riittävän suuri, jotta kissa mahtuu kääntymään ja kaivamaan. Liian pieni laatikko lisää sotkua ja voi altistaa virtsausongelmille, jos kissa alkaa vältellä laatikkoa. Kulhot, pedin koko ja kiipeilyrakenteet pitää mitoittaa oikealle eläimelle, ei pakkauksen optimistiselle kuvakissalle.
Ikkunat ja parvekkeet pitää suojata kunnolla. Iso kissa voi painaa heikkoa verkkoa tai hyttysverkkoa yllättävän voimakkaasti. Turvallinen verkotus on tärkeä kaikille kissoille, mutta suuren kissan kohdalla kiinnitysten kestävyys korostuu. Putoaminen voi aiheuttaa vakavia vammoja, eikä “se ei ole ennen hypännyt” ole turvajärjestelmä.
Vakuutus ja kustannuksiin varautuminen
Maine Coonin terveydenhoito voi olla kallista, jos tarvitaan sydänultra, hammashoito, kuvantamista tai pitkäaikaista lääkitystä. Vakuutus tai erillinen säästöpuskuri kannattaa miettiä jo ennen ongelmia. Kun kissa on jo oireinen, vakuutus ei yleensä korvaa vanhaa vaivaa. Tämä on vakuutusten tylsä mutta varsin looginen tapa pilata tunnelma.
Kysy kasvattajalta, millaisia tutkimuksia rodussa suositellaan ja mitä kustannuksia omistajan on realistista odottaa. Budjettiin kuuluvat laadukas ruoka, hiekka, suuremmat tarvikkeet, hammashoito, terveystarkastukset ja mahdolliset erikoistutkimukset. Suuri kissa ei ole välttämättä kallis joka kuukausi, mutta kun se tarvitsee hoitoa, mittakaava näkyy helposti myös kuitissa.
Käsittelyharjoittelu helpottaa hoitoa
Opeta Maine Coon jo nuorena siihen, että tassuja, suuta, korvia, vatsaa ja turkkia saa tutkia. Palkitse lyhyistä käsittelyhetkistä ja lopeta ennen kuin kissa hermostuu. Tämä ei ole vain mukavuuskysymys. Iso, käsittelyyn tottumaton kissa tekee kynsien leikkuusta, takkujen selvittämisestä ja eläinlääkärikäynneistä nopeasti koko perheen voimaharjoittelun. Rauhallinen harjoittelu säästää kaikkien hermoja.
Yhteenveto
Maine Coonin terveyden kulmakivet ovat sydänseuranta, nivelten ja painon hallinta, säännöllinen turkinhoito, suun terveys ja seniori-iässä verikokeet sekä verenpaineen seuranta. Rodun suuri koko ja rauhallinen olemus voivat peittää oireita, joten omistajan pitää huomata pienet muutokset.
Hyvin hoidettu Maine Coon voi elää aktiivista, seurallista ja mukavaa kissanelämää. Se tarvitsee tilaa, kiipeilyä, oikean ruokamäärän, harjan joka ei ole koriste ja omistajan, joka ei sekoita “hiljaista” ja “tervettä” toisiinsa.
Tarvitsetko apua Maine Coonin painon, turkin, sydänriskien tai seniorioireiden arviointiin? Soita LemmikkiGurun neuvontapuhelimeen 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.
