Koiran ruoka-allergia – Eliminaatioruokavalio ja diagnoosi

Koiran ruoka-allergia on yksi niistä diagnooseista, joita epäillään usein ja selvitetään liian harvoin kunnolla. Koira kutisee, korvat tulehtuvat, vatsa menee sekaisin tai iho punoittaa. Omistaja vaihtaa ruoan. Sitten vaihdetaan toinen. Sitten kolmas, koska ensimmäinen auttoi ehkä kaksi päivää, tai ainakin haluttiin uskoa niin. Lopulta ruokakaapissa on viisi pussia ja koira raapii edelleen.

Ruoka-allergian selvittäminen vaatii järjestelmällisyyttä. Se ei ole mahdotonta, mutta se on tylsää. Ja juuri tylsyys on tässä vahvuus. Kun koira syö sovittua ruokaa riittävän pitkään ja kaikki muu jätetään pois, voidaan alkaa erottaa allergia, intoleranssi, atopia, loiset, ihoinfektiot ja vatsasairaudet toisistaan. Tämä opas kertoo, miten koiran ruoka-allergiaa epäillään, miten eliminaatioruokavalio tehdään ja milloin eläinlääkärin apu on välttämätön.

Mitä ruoka-allergia tarkoittaa?

Ruoka-allergiassa koiran immuunijärjestelmä reagoi johonkin ravinnon ainesosaan, useimmiten proteiiniin. Tavallisia epäiltyjä ovat esimerkiksi kana, nauta, maitotuotteet, kananmuna, vehnä, kala tai lammas, mutta käytännössä koira voi herkistyä monenlaisille raaka-aineille. Allergia voi kehittyä ruokaan, jota koira on syönyt pitkään. Se on ärsyttävää, koska se rikkoo omistajan loogisen ajatuksen: jos tämä on sopinut ennen, miksei se sopisi nyt?

Kaikki ruoan aiheuttamat oireet eivät ole allergiaa. Ruoansulatus voi reagoida rasvaiseen ruokaan, äkilliseen vaihtoon, pilaantuneeseen ruokaan tai liian suuriin herkkumääriin ilman immuunijärjestelmän allergista reaktiota. Tätä kutsutaan usein intoleranssiksi tai ruoka-aineyliherkkyydeksi. Arjessa ero voi näyttää samalta, mutta diagnoosin ja hoidon kannalta sillä on merkitystä.

Tyypilliset iho-oireet

Koiran ruoka-allergia näkyy usein iholla. Kutina voi olla ympärivuotista, eikä se välttämättä helpotu vuodenaikojen mukaan. Koira voi raapia kylkiä, nuolla tassuja, hangata kuonoa, ravistella päätä tai purra ihoaan. Korvatulehdukset ovat tavallinen seuralainen. Joillakin koirilla iho-oireet ovat ainoa merkki.

Mahdollisia iho-oireita ovat:

• tassujen nuoleminen ja punoitus
• korvien kutina tai toistuvat korvatulehdukset
• vatsan, kainaloiden tai nivusten punoitus
• karvanlähtö raapimisen takia
• ihon tummuminen tai paksuuntuminen
• hilseily ja paha haju
• hot spot -tyyppiset tulehdukset
• peräaukon alueen kutina

Kutina ei vielä todista ruoka-allergiaa. Sama oire voi johtua atopiasta, kirpuista, sikaripunkista, bakteeri- tai hiivatulehduksesta, hormonaalisista sairauksista tai ympäristön ärsykkeistä. Siksi pelkkä ruokapussin vaihto ei ole diagnostiikkaa. Se on korkeintaan arvaus, joskus kallis sellainen.

Vatsa- ja suolisto-oireet

Ruoka-allergia voi aiheuttaa myös vatsaoireita. Koira voi oksentaa, ripuloida, piereskellä, röyhtäillä, syödä huonosti tai ulostaa tavallista useammin. Uloste voi olla limaista, löysää tai määrältään poikkeavaa. Joillakin koirilla iho ja vatsa oireilevat yhdessä, mikä tekee epäilystä vahvemman.

Satunnainen vatsavaiva ei silti tarkoita allergiaa. Koira voi saada ripulin roskasta, luusta, herkusta, stressistä, loistartunnasta tai ruokavalion liian nopeasta muutoksesta. Jos oire on toistuva, pitkittynyt tai siihen liittyy laihtumista, verta ulosteessa, voimattomuutta tai kipua, eläinlääkäriin pitää hakeutua. Ruoka-allergia ei ole syy jättää vakavia oireita seuraamaan kotisohvalta.

Ensin suljetaan pois muut syyt

Eläinlääkäri arvioi oireet, ihon, korvat, turkin, painon ja yleistilan. Tarvittaessa tutkitaan ihonäytteitä, korvanäytteitä, ulostenäytteitä tai verikokeita. Jos iholla on bakteeri- tai hiivatulehdus, se pitää hoitaa. Muuten koira jatkaa kutinaa, vaikka ruokavalio olisi oikea, ja dieetti tuomitaan turhaan epäonnistuneeksi.

Tavallisia sekoittajia ovat:

• atopia eli ympäristöallergia
• ulkoloiset
• toistuvat hiivatulehdukset
• bakteeri-infektiot
• sisäloiset
• haimatulehdus tai muu vatsasairaus
• hormonihäiriöt
• kipu, stressi tai käytösperäinen nuoleminen

Monella koiralla on useampi ongelma yhtä aikaa. Allerginen koira voi saada toissijaisen ihoinfektion. Atopikko voi reagoida myös ruokaan. Tästä syystä yksinkertainen vastaus on harvinainen luksus.

Eliminaatioruokavalio käytännössä

Koiran ruoka-allergian tärkein selvityskeino on eliminaatioruokavalio. Koira syö 8–12 viikon ajan tarkasti valittua ruokaa, jossa on joko uusi proteiini ja hiilihydraatti tai hydrolysoitu proteiini. Mitään muuta ei anneta. Ei herkkuja, puruluita, maistiaisia, makupaloja koulutuksessa, lasten pudottamia nakinpaloja eikä lääkettä juuston sisällä.

Tämä on se kohta, jossa moni epäonnistuu. Ei siksi, että omistaja ei välittäisi, vaan siksi että arki vuotaa. Joku antaa koiralle palan leipää. Koira varastaa kissanruokaa. Naapuri palkitsee lenkillä. Koulutustaskuun unohtuu vanha herkku. Yksi pieni pala voi riittää sotkemaan testin, jos juuri siinä on allergeeni.

Eliminaatiodieetin aikana kirjataan oireet. Kutina, korvat, iho, uloste, oksentelu, paino ja lääkitykset kannattaa merkitä ylös. Muisti on huono tutkimusväline, varsinkin kun koira näyttää aamulla paremmalta ja illalla taas huonommalta.

Uusi proteiini vai hydrolysoitu ruoka?

Uusi proteiini tarkoittaa raaka-ainetta, jota koira ei ole aiemmin syönyt. Jos koira on elänyt kanalla, naudalla ja possulla, uusi proteiini voisi olla esimerkiksi peura, kani tai hyönteisproteiini, jos sitä ei ole ollut ruokavaliossa. Ongelma on, että monen koiran ruokahistoria on sekava. Herkut, puruluut ja nappuloiden ainesosat sisältävät usein useita proteiineja.

Hydrolysoidussa ruoassa proteiini on pilkottu pienempiin osiin, jolloin immuunijärjestelmä tunnistaa sen heikommin. Eläinlääkärin kautta saatavat hydrolysoidut ruoat ovat usein luotettavampia eliminaatiodieettiin kuin marketin hypoallergeeninen-nimellä myytävät ruoat. Pakkauksen etupuoli voi olla runollinen, mutta ainesosalista kertoo enemmän.

Kotiruokadieetti voi toimia, jos se suunnitellaan eläinlääkärin tai ravitsemukseen perehtyneen asiantuntijan kanssa. Pitkäaikainen kotiruokinta ilman täydennystä voi johtaa puutoksiin. Koira ei elä pelkällä hyvällä tarkoituksella, vaikka moni reseptiblogi yrittää muuta vihjata.

Altistus varmistaa diagnoosin

Jos koiran oireet helpottavat eliminaatiodieetillä, seuraava vaihe on usein altistus. Koira saa takaisin vanhaa ruokaa tai epäiltyä raaka-ainetta, ja seurataan palaavatko oireet. Tämä kuulostaa ikävältä, koska kukaan ei halua tahallaan palauttaa koiran kutinaa. Silti altistus on usein ainoa tapa varmistaa, että paraneminen johtui ruokavaliosta eikä sattumasta, lääkityksestä, vuodenajasta tai hoidetusta ihoinfektiosta.

Altistus tehdään eläinlääkärin ohjeella. Jos oireet palaavat selvästi ja helpottavat taas palattaessa dieettiin, ruoka-allergia saa vahvemman näytön. Jos oireet eivät palaa, pitää miettiä muita syitä. Se ei ole epäonnistuminen. Se on tieto, ja tieto on parempi kuin arvailu, vaikka se olisi vähemmän dramaattista.

Herkut, puruluut ja lääkkeet

Eliminaatiodieetin viholliset ovat usein pieniä asioita. Puruluu voi sisältää nautaa, kanaa tai makuaineita. Hammastikku voi sisältää proteiinia, jota yritetään välttää. Lääkkeen voi antaa makutahnassa, joka rikkoo koko dieetin. Koulutuksessa käytetty makkara ei muutu näkymättömäksi siksi, että pala oli pieni.

Kysy eläinlääkäriltä, mitä palkkioita saa käyttää. Usein turvallisinta on käyttää samaa dieettiruokaa palkkana, jos koira kelpuuttaa sen. Märkäversio voi toimia täytettävissä leluissa. Jos tarvitaan purtavaa, vaihtoehto pitää valita dieetin mukaan. Omatoiminen soveltaminen on tässä kohtaa juuri se tie, joka johtaa takaisin alkuruutuun.

Monikoiratalous

Jos kodissa on useita koiria tai kissoja, ruokinta pitää järjestää niin, ettei dieettikoira pääse muiden kupille. Tämä voi tarkoittaa ruokintaa eri huoneissa, valvottuja ruokailuaikoja, portteja tai kaikkien eläinten ruokinnan tilapäistä muuttamista. Vapaasti tarjolla oleva ruokakuppi on eliminaatiodieetin kannalta pieni katastrofi.

Myös ulkoilu vaatii huomiota. Koira voi löytää pihalta roskia, hevosenlantaa, lintujen ruokaa tai naapurin pudottamia herkkuja. Täydellinen kontrolli on mahdotonta, mutta mitä tarkemmin arki suunnitellaan, sitä luotettavampi testistä tulee.

Hoito diagnoosin jälkeen

Kun ruoka-allergia on varmistettu, hoito perustuu oireita aiheuttavan raaka-aineen välttämiseen ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ruokaan. Omistajan tehtävä on lukea ainesosalistoja, pitää sopivista ruoista kirjaa ja välttää turhia kokeiluja silloin kun koira voi hyvin.

Pitkäaikaisessa hoidossa kannattaa seurata:

• ihon ja korvien kuntoa
• tassujen nuolemista
• ulosteen laatua
• painoa
• ruokahalua
• turkin kuntoa
• uusien herkkujen vaikutusta

Ruokien reseptit voivat muuttua. Jos aiemmin sopiva ruoka alkaa aiheuttaa oireita, tarkista ainesosat. Valmistaja ei soita kotiin ja ilmoita, että nyt lisättiin kanaa. Se olisi toki kohteliasta, mutta maailma ei ole niin hyvin suunniteltu.

Milloin eläinlääkäriin?

Eläinlääkäriin kannattaa hakeutua, jos koiralla on voimakas kutina, toistuvat korvatulehdukset, rikkoutunut iho, pitkä ripuli, oksentelua, laihtumista tai väsymystä. Pennun, seniorin ja perussairaan koiran oireita ei pidä seurata pitkään kotona.

Kiireellisempi tilanne on, jos koira on veltto, ei juo, oksentaa toistuvasti, ulosteessa on verta, iho on kivulias tai koira vaikuttaa selvästi sairaalta. Ruoka-allergia ei yleensä ole akuutti hätä, mutta sen kaltaiset oireet voivat peittää alleen asioita, jotka eivät odota nätisti ajanvarausta ensi kuuhun.

Yleisimmät virheet

Yleisin virhe on liian lyhyt dieetti. Kahden viikon kokeilu ei riitä. Toinen virhe on jatkuva ruokien vaihtaminen ilman suunnitelmaa. Kolmas on herkkujen unohtaminen laskuista. Neljäs on olettaa, että viljaton ruoka ratkaisee kaiken. Koiran ruoka-allergia liittyy usein proteiineihin, ei automaattisesti viljaan.

Viides virhe on tehdä diagnoosi pelkän nettilistan perusteella. Listat auttavat hahmottamaan oireita, mutta ne eivät tutki korvaa, katso ihonäytettä tai arvioi vatsakipua. Netti on hyvä muistilappu. Se ei ole stetoskooppi.

Yhteenveto

Koiran ruoka-allergia selvitetään parhaiten eläinlääkärin ohjaamalla eliminaatioruokavaliolla ja tarvittaessa altistuksella. Se vaatii aikaa, tarkkuutta ja koko perheen sitoutumista. Jos ruokavaliota rikotaan vähän väliä, tulos kertoo vain sen, että dieettiä ei oikeastaan tehty.

Kun sopiva ruokavalio löytyy, koiran olo voi parantua huomattavasti. Kutina vähenee, korvat rauhoittuvat ja vatsa toimii paremmin. Se ei vaadi taikoja. Se vaatii sen, että ruokaa kohdellaan tutkimuksena eikä mielipidekyselynä.

Tarvitsetko apua koiran ruoka-allergian arviointiin? Soita LemmikkiGurun neuvontapuhelimeen 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.

Lue myös

• Koiran atopia – oireet ja hoito
• Koiran allergia – mistä kutina voi johtua
• Koiran raakaruokinta – hyödyt ja riskit