Koiran napatyrä – Oireet, seuranta ja leikkaus

Koiran napatyrä eli umbilikaalihernia on yksi yleisimmistä synnynnäisistä vaivoista koirilla. Napatyrässä vatsaontelon seinämässä on aukko navan kohdalla, josta rasva- tai suolikudos voi työntyä ihon alle muodostaen pehmeän pullistuman. Tyrä syntyy, kun napanuoran kiinnityskohdan aukeama ei sulkeudu normaalisti syntymän jälkeen.

Napatyrä havaitaan yleensä jo muutaman viikon ikäisellä pennulla pehmeänä tai kiinteänä kohoumana navan kohdalla. Monet omistajat huomaavat sen ensimmäisen eläinlääkärikäynnin yhteydessä tai pennun mahaa rapsuttaessa. Napatyrä voi olla pieni ja harmaton tai suuri ja potentiaalisesti vaarallinen – koko ja tyrän sisältö ratkaisevat hoidon tarpeen.

Napatyrä on useimmiten perinnöllinen. Tietyt rodut ovat muita alttiimpia napatyrille, mukaan lukien:

Perinnöllisyys tarkoittaa, että napatyrästä kärsivää koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen, sillä taipumus siirtyy jälkeläisiin.

Joskus napatyrä voi aiheutua myös napanuoran liian voimakkaasta vedosta syntymän yhteydessä. Tämä on kuitenkin harvinaisempi syy kuin geneettinen taipumus. Emon liian innokas napanuoran purenta tai kasvattajan virheellinen napanuoran käsittely voi lisätä riskiä.

Reponoituvassa tyrässä pullistuma voidaan painaa hellästi takaisin vatsaonteloon. Tämä on yleensä lievempi muoto, jossa tyräaukosta työntyy esiin vain rasvakudosta tai vatsapaitaa (omentum). Reponoituva tyrä tuntuu pehmeältä ja liikkuvalta, eikä se yleensä aiheuta koiralle kipua.

Ei-reponoituvassa tyrässä pullistumaa ei saada painettua takaisin. Tämä voi johtua kiinnikkeiden muodostumisesta tai siitä, että tyräaukko on liian pieni suhteessa esiintyöntyvään kudokseen. Ei-reponoituva tyrä on vakavampi ja vaatii yleensä aina kirurgisen hoidon.

Kuroutunut tyrä on hätätilanne. Tällöin tyräaukko puristaa esiin työntyneeseen suoleen tai muuhun kudokseen verenkierron poikki. Oireita ovat:

Kuroutunut tyrä vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa, sillä kudos voi mennä kuolioon ilman verenkiertoa.

Eläinlääkäri diagnosoi napatyrän yleensä pelkällä kliinisellä tutkimuksella eli tunnustelemalla navan aluetta. Tutkimuksessa arvioidaan:

Tarvittaessa voidaan tehdä ultraäänitutkimus tai röntgenkuvaus, erityisesti jos tyrä on suuri tai epäillään suolen osallisuutta.

Pienet napatyrät (tyräaukko alle 1 cm) sulkeutuvat usein itsestään pennun kasvaessa, yleensä 3–6 kuukauden ikään mennessä. Näissä tapauksissa eläinlääkäri suosittelee usein seurantaa:

Seurannan aikana omistajan tulisi tarkistaa tyrä säännöllisesti – vähintään viikoittain. Seurattavia asioita ovat koon muutokset, kiinteyden muutokset, punoitus, lämpö ja koiran mahdollinen kipureaktio kosketettaessa.

Leikkaus eli herniorafia on aiheellinen seuraavissa tilanteissa:

Hyvin yleinen ja kustannustehokas vaihtoehto on korjata napatyrä sterilointi- tai kastraatioleikkauksen yhteydessä. Koska koira on jo nukutettuna, tyrän korjaus voidaan tehdä samalla kertaa pienellä lisävaivalla ja -kustannuksella. Tämä on suositeltava lähestymistapa, jos tyrä ei ole kiireellinen mutta vaatii korjausta.

Eläinlääkäri tutkii koiran yleistilan ja tekee tarvittaessa verikokeet anestesiakelpoisuuden arvioimiseksi. Koiraa on paastotettava yleensä 8–12 tuntia ennen leikkausta.

Napatyrän korjausleikkaus on rutiininomainen toimenpide:

Leikkaus kestää yleensä 15–30 minuuttia, tai hieman pidempään jos se tehdään steriloinnin yhteydessä.

Toipuminen on yleensä nopea ja mutkaton:

Napatyrän korjausleikkauksen hinta vaihtelee riippuen klinikasta, koiran koosta ja tyrän laajuudesta. Suomessa tyypilliset kustannukset ovat:

Vakuutus korvaa yleensä napatyrän leikkauksen, mikäli kyseessä ei ole ennalta tiedossa oleva vaiva. Tarkista ehdot omasta vakuutusyhtiöstäsi.

Napatyrän korjausleikkauksen ennuste on erinomainen. Komplikaatiot ovat harvinaisia ja liittyvät yleensä haavainfektioon tai tyrän uusiutumiseen:

Vaikka napatyrää ei voi varsinaisesti ehkäistä sen perinnöllisyyden vuoksi, omistaja voi tehdä seuraavia asioita:

Napatyrän lisäksi koirilla esiintyy myös muita tyrätyyppejä:

Koiran napatyrä on yleinen ja useimmiten viaton vaiva, joka voi sulkeutua itsestään pennun kasvaessa. Pieniä, reponoituvia tyriä voidaan seurata turvallisesti, mutta suuret, ei-reponoituvat tai kasvavat tyrät vaativat leikkausta. Kuroutunut tyrä on hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Leikkaus on rutiininomainen, turvallinen ja ennusteeltaan erinomainen. Suositeltavin vaihtoehto on tyrän korjaus steriloinnin yhteydessä, jos ajoitus sen sallii.

Soita LemmikkiGurun neuvontapuhelimeen 0600 411 104 (0,98 €/min) – saat asiantuntevaa neuvontaa lemmikkisi hyvinvointiin kellon ympäri!